Luulitko, että pääsiäisenä pitää olla hissunkissun? Vanhojen pääsiäisperinteiden nimissä voit kerjätä viinaa, elämöidä pihalla ja pelotella kaikki noidan näköiset tyypit mäkeen. Sikalasta kannattaa pysyä poissa.

Jos suklaamunien syönti ja rairuohon kasvatuseivät oikein ole sinua varten, niin eipä hätää: on paljon muitakin perinteisiä tapoja viettää pääsiäistä. Monet vanhat suomalaiset riitit ovat painuneet unholan suohon, mutta muodikkaan uuspakanuuden hengessä niistä voi nostaa käyttöön parhaat palat.

Häädä kiirat, karhut ja noidat matkoihinsa

Pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla, mutta sen viettoon on sulautunut koko joukko pakallisia tapoja.

Kiirastorstaina vanha kansa karkotti kiiran pihaltaan metsään kovan metelin ja käryn kanssa. On arveltu, että päivän nimitys tulee ruotsin skärtorsdagista eli puhdistustorstaista. Suomalaiset keksivät, että kiira on jokin pahansuopa olento, joka pitää pelotella pois pihasta.

Kas näin se tapahtuu: Juokse lehmänkello kaulassa talon tai navetan ympäri. Lastaa kelkkaan vanhoja kenkiä, tuohenkäppyröitä ja laudankappaleita ja sytytä palamaan. Kisko käryävää kuormaa pitkin pihaa ja mekkaloi. Tämän meiningin myötä kiiran ohella pysyvät pihalta poissa myös käärmeet ja muut kiusankappaleet.

Pitkäperjantaina ja lankalauantaina ovat pahat henget valloillaan. Jos pelkäät niiden tuppaavan sisälle huusholliin, voit torjua niitä tunkemalla seinänrakosiin luudan tai vispilän.

Muista tarkkailla myös navetan ja muiden ulkorakennusten ovia: trullit yrittävät nyt päästä pahantekoon. Jos ne onnistuvat leikkaamaan kotieläimiltä karvoja tai nahkaa, ovat elikot pian kanttuvei. Noitien aikeita voi estää piirustamalla eläinsuojien oviin ristejä tai panemalla halkoja ristiin oven eteen.

Pelkäätkö noitien sijaan petoeläimiä? Pitkänäperjantaina on siinä tapauksessa unohdettava pitsat ja ranskanperunat. Mitään rasvaista ei saa syödä, vain suolaa, leipää ja mämmiä, jottei susi vuorostaan söisi ihmisiä tai kotieläimiä kesällä.

Karhun tulon tontillesi torjut kätevimmin pyllyttämällä. Otsothan tunnetusti kavahtavat housuttomia naisia. Ennen vanhaan on ollut ihan ammattimaisia pyllyttäjiä: naisia, jotka kyykkivät päiväkausia metsänreunassa housut kintuissa. Yksi pyllytetty vuorokausi pitää karhun metsän siimeksessä ja poissa pihoilta kokonaisen vuoden ajan.

Sika ennustaa suttuista menoa

Vaikka variksen raakkumista muuten inhoaisikin, pääsiäisaamuna sen kuuleminen on hyvä enne. Jo ennen raakkumista kannattaa kuitenkin noutaa purosta vettä ja pestä sillä kasvonsa, niin pysyy virkeänä koko seuraavan vuoden. Lisäksi iho säilyy kauniin vaaleana, eikä ahavoidu tai rusketu.

Minkä eläimen pääsiäisaamuna ensimmäiseksi näkee, sen luontoinen on koko seuraavan vuoden. Hevosen näkijä on siis voimakas ja roteva, lehmän tai kissan näkevä laiska, lampaan nähnyt laupias ja koiran viisas mutta äreä.

Sian näkeminen enteilee likaista ja suttuista elämää. Kauniin linnun näkeminen ennustaa hyvää tuulta ja naimaonnea, harakka keveyttä liikkeisiin ja elämään, mutta vanha varis monenmoista pahaa.

Palmusunnuntaina lapset käyvät nykyisinkin virpomassa. Aiemmin sitä tekivät aikuiset miehetkin, jotka lähtivät risu kädessä naapuriin vaatimaan viinaryyppyjä.
Jos päätät kokeilla onneasi, niin virpomisloruksi sopii vaikkapa tämä: ”Minä virvon viinan eestä, rahan eestärapsuttelen, ottelen oluen eestä, punasen pullon eestä!”.



Lähteinä käytetty kirjoja: Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto ja Työ ja ilonpito; Risto Pulkkinen, Suomalainen kansanusko.

Kuvat Museovirasto/Finna