Jotkut kevään tulo saa piristymään, toisille vaikutus on päinvastainen. Monia murehdituttavat nyt sodat tai tulevaisuuden uhkakuvat. Mikä avuksi, kun oma mieli on maassa, tai joku läheinen voi henkisesti huonosti?

MIELI Kriisipuhelimeen vastattiin viime vuonna ennätykselliset 100 000 kertaa. Se kertoo siitä, että palvelu on löydetty, mutta myös siitä, että huoli ja ahdistus ovat lisääntyneet, kertoo yhdistyksen Työelämän mielenterveys -yksikön päällikkö Marjo Lehtinen.

Tyypillisesti kriisipuhelimeen soittaja mainitsee yhteydenottonsa syyksi yleisen pahan olon tai ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat.
— Sodat, sodan uhka, talouden ja työllisyyden huonot näkymät, epävarmuus toimeentulosta, ikäihmisten palvelujen tulevaisuus, terveydenhuollon kriisi, nuorten pahoinvointi — nämä ovat sellaisia asioita, jotka ihmisiä juuri nyt huolettavat. Ne ovat mediassa paljon esillä, ja sekin osaltaan ruokkii huolestumista. Ajatellaan ehkä, että on syytäkin olla huolissaan, kun kerran asiasta niin paljon kirjoitetaan, Marjo Lehtinen sanoo.

Vuodenaikojen vaihtelukin vaikuttaa mielialaan. Syksyllä valon väheneminen tutkitusti lisää mielialaoireilua. Ihmisen biologia ei välttämättä tue sitä vuodenkierron rytmiä, joka nykyelämässä on tavallista: että vuoden lopussa, keskellä pimeintä talvea, yritetään olla oikein tehokkaita.
— Meidän kehomieli on edelleenkin metsästäjä-keräilijän kanssa aika samanlainen. Kun kehomme on valmistautumassa vähän niin kuin talvilepoon, niin maailma ympärillä valmistautuu siihen, että nyt laitetaankin kaikki asiat kuntoon. Tämä voi olla monelle kuormitusta aiheuttava tekijä loppuvuonna.

Keväällä monien mieliala nousee lisääntyvän valon mukana, mutta tutkimusten mukaan myös itsetuhoisuus lisääntyy kevään aikana.
— Kevät saattaa vaikuttaa myös niin päin, että kun kaikki alkaa herätä ja kukoistaa, alkaakin oma olo tuntua siltä, ettei ikään kuin kuulu joukkoon. Voi vaikuttaa siltä, että kaikilla muilla on hyvä pöhinä meneillään, ja se voi lisätä oman mielialan mataluutta.

Nuku, syö ja liiku

Jos huomaa uutisten esimerkiksi Gazan tai Ukrainan tilanteesta vetävän mielen matalaksi pitkäksi aikaa, on hyvä keino yksinkertaisesti vähentää uutisten kuluttamista.
— Käytän sitä itsekin. Jossain kohtaa totesin, että kaiken tämän maailman kauheuden katsominen aamupalan ohessa ei tee minulle hyvää. Tässä nykymenossa voi helposti tulla sellainen illuusio, että kun ollaan nopean tiedonkulun maailmassa, niin pitäisi koko ajan olla selvillä maailman tapahtumista ja saada jatkuvasti lisää tietoa. Ehkä sen rajoittaminen on kuitenkin viisautta, Marjo Lehtinen sanoo.

Ikävät uutiset voivat sysätä liikkeelle ajatuskarusellin, jota on vaikea saada pysähtymään. Mielessä voivat alkaa pyöriä kysymykset esimerkiksi siitä, pitäisikö itsekin valmistautua kriiseihin ja miten siitä kaikesta sitten selviäisi.
— Kun tunnistaa sen hetken, jolloin ahdistus tai pahoinvointi lisääntyy, niin siihen kannattaa varmasti tehdä muutoksia. Jos illalla tv-uutisten katsominen tai puhelimen selaaminen vie yöunet, niin silloin se kannattaa jättää väliin ja tehdä sen sijaan asioita, jotka saavat oman mielen voimaan paremmin.

Meille tuottavat hyvinvointia erilaiset asiat, monille esimerkiksi lukeminen, käsityöt tai läheisten ihmisten seura. Nykyisin tiedetään, että liike on lääke ruumiin lisäksi mielellekin.
—Kun me liikumme päivittäin, vaikka vain harjoitamme arkiliikuntaa, niin se on tutkimustenkin mukaan tosi hyvä keino oman mielialan hoitoon ja tunteiden säätelyyn.
Mielen hyvinvointiin vaikuttavat liikunnan lisäksi muutkin perusasiat kuten riittävä uni ja jaksamista tukeva ruokarytmi. Työpäivän aikanakin tarvitaan palautumisen hetkiä, koko ajan ei voi tykittää menemään. Vapaa-aikana on tärkeää olla mielekästä ja merkityksellistä tekemistä.

Oman hyvinvoinnin ylläpitämisessä auttavat tunnetaidot, joita on mahdollista opetella.
— Kun esimerkiksi ikävä uutinen laukaisee ajatuskarusellin, voi miettiä, miten nimeäisi sen heränneen tunteen. Opittuaan tunnistamaan tunteen voi opetella sen kanssa olemista, tavallaan sietämään sitä tietäen, että tunteella on sellainen luonne, että se tulee ja menee. Tunteidensa jakaminen toiselle, niiden ilmaiseminen, purkaminen ja käsittely auttavat ymmärtämään, ettei tämä niin paha olekaan, Marjo Lehtinen neuvoo.

Tietoisuustaidot puolestaan tarkoittavat kykyä asettaa itsensä käsillä olevaan hetkeen.
— Nyt on nyt, ja vaikka siellä Gazassa tapahtuu kaikenlaista tai Kaliforniassa maasto palaa, niin minä olen tässä, tämä penkki on minun allani, tämä puhelin on minun kädessäni, ja tässä on nyt kaikki ihan ok.
Oloaan voi helpottaa keskittymällä hetkeksi pelkkään hengittämiseen.
— Hengityksen avulla voimme saada ylivirittynyttä autonomista hermostoamme rauhoittumaan.

Ota tosissaan ja ole läsnä

Aina omat voimat eivät tunnu riittävän. Silloin on syytä miettiä, miten arki oikein sujuu, Marjo Lehtinen opastaa.
— Pystynkö tekemään niitä asioita, mitä omassa arjessani pitäisi tehdä, vai rajoittaako se alentunut mieliala jotenkin omaa toimintaani? Uskallanko lähteä kauppaan? Pystynkö tekemään töitäni? Tapaanko ystäviäni? Onko minulla harrastuksia tai muuta mielekästä tekemistä?
Jos arki takkuaa, eikä itse löydä keinoja, jotka helpottavat oloa, voi olla tarpeen hakea arviota ja apua ammattilaiselta. Heihin saa kontaktin työterveyshuollon tai oman terveysaseman kautta. Netissä ohjeita oman olon kohentamiseen löytyy esimerkiksi mielenterveystalo.fi-sivustolta ja MIELI ry:n sivuilta, joilta löytyy myös kriisipuhelimen numero.

Monella meistä on kokemusta siitä, että joku läheinen ihminen alkaa voida huonosti. Silloin on tärkeintä kuunnella, Marjo Lehtinen sanoo.
— Otetaan tosissaan ja kuunnellaan, mitä hän sanoo. Ollaan aidosti kiinnostuneita ja kiireettömästi siinä tilanteessa. Kuuntelu on monessa tapauksessa ihan riittävää. Ei siis tarvitse lähteä siinä ratkaisemaan sen toisen ongelmia, vaan usein se, että joku näkee, kuulee ja ymmärtää, on jo helpottava asia.
Yhdessä tekeminenkin on tukemista, olipa se sitten kävelylenkki, kahvittelua tai television katsomista. Jos kotoa lähteminen on kynnyksen takana, voi toiselle lähteä seuraksi ruokakauppaan tai muuhun asiointiin. Ammattilaisavun hakemisessakin voi auttaa.
— Sitä alleviivaisin, että kuunteleminen on monesti ihan ammattiauttamisessakin vaikuttavin keino: se, että joku kuulee mitä minä sanon, että joku ajattelee ja ymmärtää sitä, on yhdessä minun kanssani jakamassa sitä asiaa.

Marjo Lehtinen muistuttaa auttajaa pitämään huolta myös itsestään. Läheisen puolesta huolta tuntiessaan kuormittuu helposti.
— On tärkeää pitää huolta omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan. Eli huolehdi syömisestä ja nukkumisesta, äläkä murehdi liikaa sen läheisen puolesta. Muista rajata se, mikä on sinun vastuullasi ja mikä on sen toisen ihmisen elämää ja hänen vastuullaan.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy. MIELI on maailman vanhin mielenterveysalan kansalaisjärjestö, jonka jäsenistön muodostavat 53 paikallista jäsenjärjestöä ja 32 valtakunnallista järjestöä.
Lue lisää ja katso harjoitukset, joiden avulla voit vahvistaa omaa mielenterveyttäsi: mieli.fi