Joululaulut ovat olleet olemassa jotakuinkin yhtä kauan kuin joulukin. Varhaisimmista jouluista meidän päiviimme saakka on säilynyt ainakin latinankielinen hymni Jesus refulsit omnium, jota laulettiin jo 300-luvulla Roomassa.

Suomessa vanhinta perinnettä edustaa kaikille tuttu jouluvirsi Enkeli taivaan, alkuperäiseltä nimeltään Vom Himmel hoch, joka on Martti Lutherin kirjoittama jouluvirsi vuodelta 1535. Ensimmäiset suomalaiset sanat sille teki Maskun kirkkoherra. "Engel paimenill puhui sanoill näill: Sangen hyvän sanoman sanon teill”, Hemminki Maskulainen riimitteli vuonna 1604 painetussa virsikirjassaan. Se kuulostaa meistä hiukan vieraalta, koska olemme tottuneet laulamaan virttä uudempana Julius Krohnin suomennoksena.

Krohninkin 1800-luvulla vääntämät säkeet ovat jo aika vanhahtavia, mutta kun Niilo Rauhala teki 1984 uudet sanat, niitä ei kelpuutettukaan virsikirjaan. Kirkolliskokous säikähti kansan palautetta, kun tuttuja sanoja oli käpälöity. Joulun alla ympäri Suomea kaikuva Enkeli taivaan on vanha, ja suomalaisten mielestä sen ilmeisesti myös pitää kuulostaa siltä.

Synkät terveiset Sisiliasta

Kun suomalaisilta kysytään kauneinta joululaulua, keikkuvat äänestysten kärkisijoilla vuodesta toiseen tutut kappaleet. Siellä ovat Jean Sibeliuksen säveltämät En etsi valtaa, loistoa ja On hanget, korkeat nietokset, Otto Kotilaisen Varpunen jouluaamuna ja Kun joulu on, Leevi Madetojan Arkihuolesi kaikki heitä sekä Karl Collanin Sylvian joululaulu. Ne ovat kaikki yli sadan vuoden takaa, ja lisäksi niitä yhdistävät juhlallinen paatos niin melodioissa kuin sanoissakin. Sibelius herkistää aina, äänestäjät perustelevat.

Jouluilon sijaan välillä voidaan puhua suorastaan joulusurusta. Sylvian joululaulun sanoiksi on pantu Zacharias Topeliuksen runo, joka kertoo vertauskuvien kautta Suomen itsenäisyyspyrkimyksistä. Italiaan talvehtimaan lentänyt mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) on siellä vangittu häkkiin, ja se ikävöi kotiin. Varpunen jouluaamuna puolestaan on syntynyt surevan isän kynästä: Topeliuksen runon pikkulintu on hänen vuoden vanhana kuollut poikansa.

Yksinäisestä joulusta kertoo myös tuoreempi klassikko, Kassu Halosen säveltämä ja Vexi Salmen sanoittama Sydämeeni joulun teen, joka syntyi tarinan mukaan alle puolessa tunnissa. Vesa-Matti Loirin joululevyllä 1988 julkaistu kappale on sittemmin jakanut tunteita: se on nimitetty sekä vihatuimmaksi että rakastetuimmaksi joululauluksi. Kuulijasta riippuen se on joko liikuttavaa tunnelmointia tai masentavaa synkistelyä.

Sikailua Suomessa ja New Yorkissa

Ei Suomessakaan tietysti pelkästään kotimaisia joululauluja kuunnella. Kaupallisten radioiden joululistoilla kestomenestyjiä ovat olleet maailmanlaajuiset megahitit kuten Mariah Careyn All I Want For Christmas ja Whamin Last Christmas. Niiden lomaan top kymppiin pujahtelee kappaleita kotimaisten artistien joululevyiltä. Jouluna 2023 oli Gramexin kokoaman listan ykkösenä ensimmäistä kertaa suomalainen joululaulu: Leevi And The Leavingsin Jossain on kai vielä joulu. Vuonna 1990 julkaistun kappaleen matka huipulle kesti siis peräti 33 vuotta!

Siinä missä Jouluradiossa keskitytään kauniiseen tunnelmointiin, kuullaan kaupallisella puolella myös toisenlaisia tunteita herättäviä kappaleita. Juice Leskinen julkaisi 1980 Kuusessa ollaan -nimisen joululevyn, josta on sitkeästi jäänyt elämään Sika. ”Minä läävässä lojuvaa karjua katsoin / Kärsivin ilmein, vellovin vatsoin. / Jouluna sikaa mä muista en, / Vain kinkkua vahtaan himoiten”, Leskinen riimitteli, ja kun suomalaiset äänestävät kamalinta joululaulua, on ruokahalun pilaava Sika aina kärkisijoilla.

Toisenlaista porsastelua edustaa Fairytale of New York. The Pogues -yhtyeen ja Kirsty MacCollin 1987 levyttämästä kappaleesta tuli valtava hitti, joka soi Suomenkin radioissa yhä joka joulu. Laulussa riitaisa juoppopariskunta solvaa toisiaan, ja nainen toivoo, että joulu olisi viimeinen yhteinen. Musiikkivideota New Yorkissa kuvatessa keskeiset henkilöt olivat tarinan mukaan oikeastikin hutikassa, ja avustajiksi palkatut poliisit meinasivat hermostua meininkiin.

Joululauluja löytyy siis jokaiseen makuun. Jos kuitenkin Sibeliuksen En etsi valtaa, loistoa ihastuttaa ja Juice Leskisen Sika suututtaa, olet tyypillinen suomalainen joululaulujen kuuntelija. Ja jos osallistut Kauneimmat joululaulut -tapahtumaan, olet hyvin tyypillinen suomalainen muutenkin: vuonna 1973 alkaneesta perinteestä on kasvanut Suomen suurin musiikkitapahtuma, joka kokoaa tänäkin vuonna noin miljoona ihmistä kirkkoihin laulamaan yhdessä joululauluja.