Ylikulutuspäivä taas tuli ja meni. 6.4. suomalaiset olivat käyttäneet vuotuisen laskennallisen osuutensa maapallon uusiutuvista luonnonvaroista. Me, kuten muutkin länsimaalaiset, kulutamme liikaa. Meidän olisi siis syytä parantaa tapamme ja siirtyä kohti kestävää kuluttamista. Se tarkoittaa ennen kaikkea kohtuullisuutta ja tietoisempaa valintojen tekemistä, sanoo Kuluttajaliiton hankevastaava Jenni Vainioranta.

— Arjessa keskeistä on kohtuukulutus. Esimerkiksi se, että miettii ennen ostamista, tarvitseeko tuotetta oikeasti, ja jos, niin voisiko sen hankkia käytettynä tai lainata. Kohtuuajattelun lisäksi se on arjen yksittäisiä tekoja, kuten kasvispainotteisuuteen pyrkimistä ruokavalinnoissa ja energiatehokkaampien ratkaisujen, kestävien ja laadukkaiden sekä virallisen ympäristömerkin omaavien tuotteiden suosimista.

Tässä kohtaa monen karvat nousevat pystyyn: kasvisruoka ei ehkä maistu tai koetaan, että arjesta tulee työlästä, kun kaikki pitäisi miettiä uudestaan.
— Valinnoissa ei tarvitse pyrkiä täydellisyyteen, Jenni Vainioranta lohduttaa. — Keskeistä on kuluttaminen vain tarpeeseen ja suuntaaminen kohti kestävämpää elämäntapaa esimerkiksi yksi kuluttamisen osa-alue kerrallaan.

Arjen realiteetit kuten kiire, rajalliset resurssit tai taloudellinen tilanne, voivat vaikeuttaa vastuullisten valintojen toteuttamista. Kestävämmät kulutustottumukset vaativat usein uudenlaista ajattelua ja toimintaa – ja uusien rutiinien luomista — ja se voi tuntua haastavalta.
— Siksi tarvitaan konkreettisia ratkaisuja ja vinkkejä, jotka tekevät vastuullisemmista valinnoista helpompia, ja jotta niistä tulee osa arkea. Myös vertaistuki ja yhteisöllisyys voivat auttaa uuteen arkeen siirtymisessä. Voit esimerkiksi liittyä erilaisiin sosiaalisen median keskusteluryhmiin, joista löydät muita vastuullisista vaate- tai ruokavalinnoista tai ekologisesta puutarhanhoidosta kiinnostuneita.

Korjauta, kierrätä ja kirppistele

Jos tavaroiden lainaaminen onkin perinteinen hyve, niin säästäväisyys sitä vasta onkin. Suomessa on aina arvostettu niitä, jotka panevat rahat sukanvarteen pahan päivän varalle. Jos ekonomisteilta kysytään, se on kuitenkin väärä tapa toimia juuri nyt. Kotitalouksien kulutus on tärkeä osa Suomen talouskasvua. Jokainen voi omin silmin nähdä, että jos kotikunnan kaupoissa ei käy asiakkaita, ne kuolevat pois.

Jatkuvan taloudellisen kasvun ja kestävän kehityksen yhteensovittaminen on ongelma koko maailmankin mittakaavassa. Mikä on oikeaa ja sopivaa kuluttamista, jos haluaa ottaa huomioon sekä ympäristö- että talousvaikutukset?
— Tämä on hyvä ja vaikea kysymys. Yksi ratkaisu on suunnata kulutusta uudella tavalla: sen sijaan, että ostamme uutta tavaraa, voimme käyttää rahaa palveluihin tai yhdessä jaettuihin resursseihin, kuten lainaamoihin, kirpputoreihin ja kierrätyskeskuksiin. Kun perinteisen uuden ostamisen sijasta täytämme tarpeet ostamalla käytettyä tai vuokraamalla, lainaamalla tai yhteiskäyttämällä harvoin tarvittavia tavaroita, voimme vähentää kulutuksen ympäristövaikutuksia. Toisaalta on muistettava, että myös kirppistely on vastuutonta, jos se on turhaa kulutusta, Jenni Vainioranta sanoo.

Erilaisten korjauspalveluiden käyttäminen on vastuullista kuluttamista parhaimmillaan. Vie siis rikkinäinen vaate ompelijalle korjattavaksi ja kengät suutariin, äläkä osta uusia. Kun ostat jotain, valitse laadukas tavara, jota voi ja kannattaa korjata.
Näinä verkkokauppojen kulta-aikoina on hyvä pysähtyä miettimään, ennen kuin lähtee virtuaalisen ostoskorinsa kanssa kassalle. Olisiko sittenkin syytä nukkua yön yli ennen ostopäätöstä?