Muuttolinnut ovat monille kaikkein odotetuimpia kevään merkkejä. Peltoaukeilta voi lähiviikkoina bongata mahtavia näkyjä: tuhansia hanhia tai satoja laulujoutsenia.

-- Linnut ovat ihania ja kauniita. Ne ovat vapaita lentämään, menemään ja tulemaan. Koskaan ei tiedä, mitä taivaalla näkee, se on mielenkiintoista. Mitä tahansa saattaa tupsahtaa eteen, pohdiskelee alastarolainen Erkki Kallio lintuharrastuksen viehätystä.

Mellilästä kotoisin oleva Kallio sai ensimmäisen lintukirjan ja kiikarin 10-vuotiaana. Innostus lintuihin on jatkunut siitä saakka. Everstiluutnanttina armeijan palveluksesta eläköitynyt Kallio on nykyisin luonto-opas ja luontovalokuvaaja.

Kevät on lintuharrastajille jännittävän odotuksen aikaa. Monilla Suomeen saapuvilla muuttolinnuilla on takana vaarojen täyttämä, tuhansien kilometrien lentomatka.
-- Pääosa näistä meidän hyönteissyöjistämme tulee trooppisesta Afrikasta saakka, ja kun ne tähän pihapiiriin tulevat, pitää oikein hattua nostaa niille – että taas on tuollaisesta matkasta selvitty. Sieltä saapuvat esimerkiksi pääskyt, västäräkit, kirviset ja kiurut, Erkki Kallio kertoo.

Osa muuttolinnuista on niin sanottuja läpimuuttajia, eli ne pysähtyvät näille seuduille vain levähtämään ja ruokailemaan ja jatkavat sitten matkaa Lappiin tai Jäämeren rannalle pesimään. Näitä ovat esimerkiksi jotkut kahlaajat ja hanhet.

Kuva: Niittykirvinen saapuu maahamme huhtikuun loppupuolelta alkaen. Paluumuutto etelään alkaa syyskuussa.

Pohjolan kiljuhanhi on katoamassa

Kevätmuutto on jo alkanut: rannikolle on saapunut kiuruja ja töyhtöhyyppiä, laulujoutsenia on lentänyt pareittain ohi. Tulevina viikkoina tahti kiihtyy.
-- Aamu on hyvää aikaa tarkkailla lintuja, silloin ne ovat eniten liikkeellä. Niitä voi katsella vaikka omalta pihalta käsin, tai sitten mennä paikalle, josta on paljon näkyvyyttä. Peltoaukeilla näkee paljon ja kauas, Erkki Kallio neuvoo.

Loimijoen laaksossa on hyviä peltoja, joissa joutsenet ja hanhet ruokailevat muuttomatkallaan.
-- Hanhia saattaa olla yhdellä pellolla tuhansia. Tammiaisten alueella oli joskus parhaimmillaan lähes 500 laulujoutsenta, sellainen on komea näky.
Pellolta hän on tehnyt sykähdyttävimmän paikallisen lintuhavaintonsakin.
-- Kaksi kiljuhanhea oli Alastarolla pellolla muutama vuosi sitten. Neljä päivää ne viihtyivät ja jatkoivat sitten matkaa Lapin tuntureille pesimään. Laji on niin harvinaistunut, että se oli hieno havainto. Niitä kävi monta sataa ihmistä katsomassa.
Kiljuhanhi on WWF:n mukaan uhanalaisin arktinen hanhilaji koko Euraasiassa. Pohjolan pieni kiljuhanhikanta on sukupuuton partaalla. Pohjoismaiden pesimäkannaksi arvioidaan tällä hetkellä enää noin 30-35 paria.

Kuva: Alastaron pelloille kerääntyy muuttoaikana ajoittain tuhansia hanhia ja joutsenia. Lintuja törmäsi aiemmin lankoihin, mutta Sallilan laitettua varoituspallot ilmajohtoihin loppuivat törmäämiset lähes tyystin.

400 lajin raja häämöttää

Erkki Kallion lintuharrastukseen kuuluu bongaus eli lajihavaintojen keräily sekä Suomessa että ulkomailla.
-- 384 lajia olen nyt Suomessa nähnyt. 400 lajia on sellainen maaginen raja, joka on tavoitteena. Sen on muutama kymmenen suomalaista saavuttanut, hän kertoo.
Maailmalta häneltä on koossa 1300 lintulajia. Kokoelma on karttunut muun muassa silloin, kun Kallio on ollut kolmasti YK-tehtävissä Israelissa, Syyriassa, Pakistanissa ja Intiassa.

Tuskin mistään luontoon liittyvästä puhutaan nykyisin mainitsematta ilmastonmuutosta. Erkki Kallion mukaan se näkyy lintuharrastuksessakin.
-- Kun ilmasto pohjoisessa lämpenee, tänne siirtyy etelästä lajeja. Siirtymää on tapahtunut, mutta ei ilmastonmuutoksen tähden muuta.
Muuttolintujen kannalta suuren uhan sen sijaan muodostavat ympäristömyrkyt, joiden seurauksena monien hyönteisten kannat ovat romahtaneet Keski-Euroopassa.
-- Kun ruokaa ei ole, muuttolintujen määrä vähenee. Se näkyi viime kesänä meillä aika dramaattisesti. Suomessakin peltomaisemat ovat muuttuneet: pellonpientareet, ojat ja peltotiet ovat hävinneet, niiden kasvit hävinneet ja sitä myöten hyönteiset. Täytyy toivoa, ettei tänä keväänä linnustossa olisi tapahtunut sellaista taantumaa, joka viime vuonna näkyi.

Kuva: Peltosirkun kaunis helisevä laulu on maassamme vähentynyt viime vuosina dramaattisesti. Syynä ovat ympäristön muutokset ja kasvintorjuntamyrkkyjen käyttö lintujen talvehtimisalueilla ja muutonaikaisilla ruokailupaikoilla.

Miten lintuharrastus kannattaa aloittaa?

-- Lintukirjalla ja kiikarilla pääsee hyvin alkuun, Erkki Kallio sanoo.
-- Pikkuhiljaa, yksitellen opettelemaan lajeja ja sitten myös äänet. Niiden opettelu vie aikaa. Mutta kun jonkun linnun näet ja pystyt tunnistamaan sen, se pysyy mielessä, se on siitä hauska juttu.
Erkki Kallio odottaa jo malttamattomana keväistä linnunlaulua.
-- Heti kun koiraat saapuvat reviirialueelleen, ne aloittavat reviirilaulun, jolla kuuluttavat ja puolustavat omaa aluettaan. Yksinäinen koiras laulaa, koska se haluaa löytää naaraan. Miten ihanaa se onkaan, kun muuttolinnut laulavat!

Kuva: Viitakerttunen on yksi taitavimmista laulajista. Lintu on vähälukuinen pesijä maassamme.