Alastarolaiset isännät päättävät lähikuntien miesten tukemina perustaa Loimijoen koskeen sähkötehtaan, josta saataisiin seudulle valoa ja voimaa. Sisällissota kuitenkin keskeyttää voimalaitoksen ja johtoverkon suunnittelun.

Voimalaitoksen rakentaminen Vampulaan Sallilan ja Tamareen koskiin on suuri voimainponnistus. Betonia valetaan 13 tunnin työvuoroissa. Voimalaitoksen yhteyteen valmistuu mylly ja sahalaitos, joissa koskiosuuksien haltijat voivat jauhattaa viljansa ja sahata tukkinsa.

Yhtiön nimeksi tulee kosken mukaan Sallilan Sähkölaitos.
Ensimmäisenä varsinaisena toimintavuonna valovirran tilaajia on 367 ja voimavirran tilaajia 142.

Alastaron Osuuskaupalta ostetulle tontille valmistuu uusi kaksikerroksinen toimitalo, joka on kirkonkylän ensimmäinen kivitalo. Siellä ovat myös kylän ensimmäiset vesivessat.

Lama koettelee kaikkia, myös sähköyhtiöitä. Sallila saa kuitenkin hyvän maineen työnantajana, koska ketään ei irtisanota, vaikkei töitä etenkään talvella juuri ole. ”Miehet istuivat varastolla ja pelasivat myllymattia”.

Sota-ajan säät ovat ankarat. Kuivuuden vuoksi Sallilan on ostettava 70 % jakelemastaan sähköstä.
Materiaalipula haittaa verkonrakennusta.
Sallila tukee rintamalle joutuneiden perheitä taloudellisesti.

Kansanhuoltoministeriö ei enää säätele sähkön hintaa. Siirrytään perustariffijärjestelmään, jossa kiinteät kulut katetaan perusmaksuilla.

Toimitusjohtajana aloittaa Sallilan patruunaksi kutsuttu Paavo Vatka. Sallila on aikaansaavan mutta omapäisen insinöörin komennossa seuraavat 30 vuotta.

Jo ennen sotia suunniteltu voimalaitos valmistuu Loimijoen Vuolteen koskeen.

Sallila laajenee Huittisiin ja Punkalaitumelle ostaessaan W. Rosenlew & Co:lta jakeluverkot. Kaupan myötä Sallilalle tulee 3500 uutta asiakasta.

Loimijoen varresta hankitulle tontille nousee uusi toimitalo.
Katuvalaistus tulee osaksi sähkölaitoksen toimenkuvaa.

Kaiken ostosähkön toimittajaksi tulee Nokia Oy. Pieni määrä sähköstä tulee myös Rutavalta Harakan mylly ja saha Oy:ltä. Omien laitosten osuus sähkönmyynnistä on enää 20 %.
Ydinvoima tekee tuloaan Suomeen ja huomataan, että verkkoon tarvitaan peruskuormaa, koska voimalaa ajettaisiin vakioteholla. Yösähkötariffi tulee voimaan.

Valtavat tulvat katkovat tiet alueen jokivarsilla vapun aikaan. Pahin tilanne on Alastarolla, jossa Loimijoki vie mennessään sillat, ladot ja tukkikasat. Voimalaitosten rakenteita ja laitteistoja rikkoutuu.

Yhtiö rakennuttaa Tyrvään Houhajärvelle lomakylän työntekijöilleen. Lomasallilassa työntekijät viettävät vapaa-aikaa perheineen. Siellä pidetään myös monenlaisia tilaisuuksia henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille.

Sähkölämmitys alkaa yleistyä, kun öljyn hinta nousee. Vuoden lopussa Sallilalla on jo toistatuhatta sähkölämmityssopimusta.

Sähkömittarit on tähän saakka luettu neljästi vuodessa. Nyt siirrytään arviolaskutukseen, ja mittarinluku kerran vuodessa riittää.
Vuonna 1921 perustetusta Ypäjän kunnan sähkölaitoksesta tulee osa Sallilaa. 1200 asiakasta lisää.
Sallilaan tulee ensimmäinen pientietokoneella varustettu kaukokäyttölaitteisto.

Mauri Törmästä tulee Sallilan pitkäaikainen toimitusjohtaja, joka luotsaa yhtiön ”sähkösotien” ja monenlaisten uudistusten läpi.

Siirrytään sähkömittareiden itseluentaan.

Tietokoneet tulevat avuksi verkostolaskentaan ja suunnitteluun. Konttoritöihin on tullut reikäkorteilla toimiva atk-laite jo 1975.

Sallila kilpailee Lounais-Suomen Sähkön kanssa Vesikosken Sähkölaitoksen omistuksesta. LSS yrittää vallata myös Sallilan. Tukkusähkön toimittaja Nokia ostaa Sallilan osakkeita ja valtausyritykset loppuvat.
Vesikosken Sähkölaitos fuusioituu Sallilaan 1989, asiakkaita 5500 lisää.

Sallila täyttää 75 vuotta. Sähkönmyynti on 235 GWh, asiakkaita on lähes 20 000 ja liikevaihto 77 miljoonaa markkaa.

Sallilasta tulee Nelivoiman osakas. Muut osakkaat ovat Köyliön-Säkylän Sähkö, Kokemäen Sähkö, Paneliankosken Voima ja Lammaisten Sähkö. Yhtiö hankkii osakkailleen sähkön. Yhteinen valvomo on Paneliassa, jonne Sallilankin verkon päivystys siirtyy.
Valtaajia vastaan pyritään suojautumaan perustamalla joulukuussa Satapirkan Sähkö, johon tulee mukaan lisää pieniä sähköyhtiöitä. Yhteistyöyhtiö omistaa puolet jokaisen yhtiön osakkeista.

Sähkösota leimahtaa uudelleen, kun Nokia luopuu sähköbisneksestä ja myy Sallilan osakkeet Lounais-Suomen Sähkölle. LSS haalii Sallilan ja muiden Satapirkan Sähkön yhtiöiden osakkeita, mutta ei onnistu saamaan enemmistöä mistään yhtiöstä. Kunnat nousevat avainasemaan: ne pysyvät paikallisten yhtiöiden takana ja myyvät osakkeita vain Satapirkalle.
Valtion budjettivajetta päätetään paikata sähköverolla, jota sähköyhtiöt velvoitetaan keräämään kuluttajilta ja tilittämään valtiolle.

Uusi sähkömarkkinalaki astuu voimaan: sähkönsä saa ostaa keneltä vain. Aluksi tämä koskee suurasiakkaita, 1997 laajenee pienasiakkaisiin.

Pyryn ja Janikan päivän myrskyt katkovat sähköjä laajasti. Muiden yhtiöiden alueilla katkot kestävät jopa 5-7 päivää. Sallilassa asentajat näyttävät kyntensä, eikä kukaan joudu olemaan sähköttä yli 12 tuntia.

Sallilan Sähkölaitos nimenä jää historiaan. Sallila Energia kuvaa laajentunutta toimialaa. Ahti Hammarin 1960-luvulla muotoilema salamaratas jää käyttöön uuteen logoon.

Sallila yhtiöitetään. Emoyhtiöksi tulee myyntiyhtiö eli Sallila Energia, tytäryhtiöiksi Sallila Sähkönsiirto ja Sallila Sähköasennus.

Sallila Sähkönsiirto ostaa tasaosuuksin Valkeakosken Energian kanssa Forssan Verkkopalvelut. Mauri Törmä jää eläkkeelle, ja toimitusjohtajana aloittaa Janne Vettervik.

Sallila Energia ja Valkeakosken Energia ostavat yhdessä Forssan kaupungin sähköyhtiön, joka oli myyty Vapolle 1999. Uusi yhtiö saa takaisin vanhan nimensä eli Forssan Energia.

Sallilan uusi liikemerkki otetaan käyttöön.

Tapani-myrsky aiheuttaa pitkiä sähkökatkoja, joita seuraavat lakimuutokset velvoittavat siirtoyhtiöt rakentamaan säävarmaa verkkoa.

Vuoden loppuun mennessä lähes kaikille kuluttajille on asennettu etäluettava sähkömittari.
Joulukuussa Seija-myrsky katkoo sähköjä melkein koko verkkoalueella. Kovin tuuli on Huittisten suunnalla. Pahimmillaan sähköttä on 4300 asiakasta.

Satavuotiasta Sallilaa juhlitaan monin tavoin vuoden mittaan: Raija Kouri kirjoittaa ansiokkaan historiikin. Luontoon ja ympäristöön liittyvää toimintaa palkitaan Luontostipendein. Yhteistyökumppaneille järjestetään kutsutilaisuus, ja runsain mitoin asiakkaita saadaan vieraaksi Sallilaan Energiapäivänä lokakuussa.

Toimitusjohtajaksi siirtyy konsernin sisältä verkkojohtaja Olli Eskola.

Sallila ostaa Valkeakosken Energian osuuden Forssan Energiasta, josta tulee Sallilan tytäryhtiö.

Sallila rakentaa Loimaalle 700 KW:n aurinkovoimalaitoksen.

Olli Eskolan eläköidyttyä toimitusjohtajana aloittaa Tarja Heinonen.

Toimintansa aloittaa Sallila Energiapalvelut, joka tuottaa valvomo-, mittaus- ja ICT-palveluja omistajilleen ja muille energiayhtiöille.
Sallila Sähköasennus sulautuu osaksi Lounais-Suomessa sähkö- ja tietoliikennealan palveluita tuottavaa Vertek Oy:tä.

Forssan Energian liiketoiminnot yhdistetään emoyhtiöön 30.6. Sallila Energia -konserni koostuu nyt emoyhtiöstä ja kahdesta tytäryhtiöstä.
Sallilan ja Vuolteen koskiin rakennetut vesivoimalaitokset toimivat edelleen, mutta niiden osuus on kutistunut pariin prosenttiin Sallilan myymästä sähköstä.