Satokauden tuotteiden suosiminen on vastuullinen valinta, joka tukee kotimaista viljelyä ja omaa terveyttä. Satokausien hyödyntämisessä auttavat netin reseptipankit, seinäkalenteri sekä sieni- ja marjapaikkoja vinkkaava kännykkäsovellus.

Suomen satokautta voisi kuvailla siten, että kahdeksan kuukautta täällä ei kasva kuin kärsivällisyys, mutta neljän kuukauden ajan meillä on kaikkea, sanoo toimittaja Hanna Jensen Ruokapuhetta-podcastissa. Se ei ole kovin kaukana totuudesta.

Kesän mittaan on nautittu mansikoista, herneistä ja monenlaisista lehtivihanneksista. Parhaillaan eletään monien juuresten, puutarhamarjojen ja kaalien parasta sesonkia. Metsätkin notkuvat marjoja ja sieniä. Juuri nyt on oikea hetki kaivaa esiin parhaat kasvisruokareseptinsä tai kokeilla uusia.

Satokauden tuotteiden hyödyntäminen on kannattavaa monesta syystä. Ensimmäinen on maku: tuoreet tuotteet, jotka on korjattu oikeaan aikaan, ovat täynnä aromeja ja ravintoaineita, joita ei ole menetetty pitkäaikaisessa varastoinnissa tai kuljetuksessa. Toinen hyvä syy on hinta: koska tuotteita on runsaasti saatavilla, ne ovat edullisia. Suomalaisia satokauden tuotteita suosimalla pienenee myös oman ruokavalion hiilijalanjälki, koska niitä ei tarvitse kuljettaa kaukaa rekoilla ja konttilaivoilla.

Nauti raakana ja kypsänä

Lantunpalan tai kuivan porkkanan nakertaminen sydäntalvella vaatii asennetta, mutta nyt juureksetkin ovat mehukkaimmillaan. Puolen kilon päivittäiseen kasvisten syöntisuositukseen kannattaa sisällyttää mahdollisimman paljon raakoja vihanneksia.

Esimerkiksi parsakaali, maa-artisokka ja varsiselleri ovat terveellisimmillään ilman kypsentämistä. Parsakaalin nuput voi hienontaa salaatin joukkoon ja varren käyttää kasvissosekeittoon. Maa-artisokka voi tehdä paremmin kauppansa ohuina siivuina, ja vahvasti mielipiteitä jakavan varsisellerin nauttimista voi helpottaa hyvällä dippikastikkeella. Kukkakaalista tulee hyvää keittoa ja gratiinia, mutta rapeita nuppuja kannattaa rouskutella sellaisenaankin.

Jotkut kasvikset ovat meille eniten hyödyksi kypsennettyinä, vaikka niitä yleensä syödään raakana. Tomaatin sisältämä lykopeeni on sydän- ja verisuonitautien riskiä vähentävä antioksidantti. Porkkanassa puolestaan on beetakaroteenia, joka on A-vitamiinin esiaste. Se muuntuu elimistössä näköä ja limakalvoja hoitavaksi A-vitamiiniksi. Kypsennys saa lykopeenin ja beetakaroteenin imeytymään elimistöön paremmin. Kummatkin ovat rasvaliukoisia, joten tomaattia ja porkkanaa sisältäviin ruokiin kannattaa käyttää kasviöljyä.

Apuvälineitä sesongin hyödyntämiseen

Miten niitä terveellisiä sesonkikasviksia sitten löytää? Monet ruokakaupat ottavat satokaudet huomioon tuotteiden esillepanossa ja tarjouslehdissään.

Kotimaiset Kasvikset ry:n sivuilta (kasvikset.fi) löytyy sesonkikohtaisia reseptejä sekä hyödyllistä tietoa esimerkiksi kasvisten ravintosisällöistä ja oikeasta säilytyksestä.

Kokonaan asialle on omistettu satokausi.fi-sivusto, joka myös sisältää paljon tietoa ja reseptejä. Sosiaalista mediaa käyttävä tuskin on voinut välttyä Satokausikalenterin mainokselta. Satokausi Median julkaisemassa seinäkalenterissa on tavallisen kalenterisisällön lisäksi yli 200 kasviksen kotimaiset ja ulkomaiset sesongit kuukausittain säilytys- ja käsittelyvinkkien kera. Joka kuukauden kohdalla on kolme ruokareseptiä ja tietoiskut kauden parhaista raaka-aineista.

Satokausi-sovellus sisältää Satokausikalenterin tiedot ja laajan reseptipankin sähköisessä muodossa. Lisäksi se lupaa johdattaa käyttäjänsä todennäköisille mustikka-, puolukka-, lakka-, vadelma-, kantarelli- ja herkkutattipaikoille. Kännykkään ladattava sovellus näyttää ilmaiseksi potentiaalisia mustikka-apajia, mutta muu sisältö vaatii maksullisen tilauksen, jonka hinta on vuodessa 19,99 euroa. Sovellukseen pystyy merkitsemään muistiin löytämiään marja- tai sienipaikkoja, jolloin niille palaaminen myöhemmin on helppoa.

Säilö tai osta pakastealtaasta

Sadonkorjuuaikaan kaupoista tai suoraan tuottajilta saa usein kasviksia edullisemmin isoina erinä. Silloin osa sadosta kannattaa tietysti säilöä. Marttojen nettisivuilta löytyvät selkeät ohjeet kaikenlaiseen säilömiseen: niin kuivaamiseen, pakastamiseen, hilloamiseen kuin säilömiseen suolalla, etikalla, umpioimalla tai hapattamalla.

Suomalaisten suosikkisäilöntätapa on pakastaminen, eikä se huono tapa olekaan. Pakastaminen pysäyttää mikrobi- ja entsyymitoiminnan. Tutkimusten mukaan c-vitamiini, folaatti ja polyfenolit säilyvät pakastetuissa marjoissa, kasviksissa ja hedelmissä hyvin ainakin puoli vuotta.

Eikö sadon säilömiseen löydy intoa, taitoa tai aikaa? Ei hätää, voit silti nauttia satokauden annista ympäri vuoden valitsemalla kaupan pakastealtaasta kotimaisia tuotteita. Apetit Oy käsittelee, pakastaa ja pakkaa Säkylän-tehtaalla vuosittain 30 miljoonaa kiloa sopimusviljelijöiltä ostettuja, kotimaisia avomaan kasviksia: perunaa, porkkanaa, keltaista porkkanaa, hernettä, lanttua, pinaattia, selleriä, palsternakkaa, purjoa ja punajuurta.

Satokausiprosessissa kasvikset pestään, kuoritaan, ryöpätään ja pakastetaan. Apetitin mukaan kasvisten ravintoarvot säilyvät pakastusprosessissa erittäin hyvin: useissa tapauksissa ravintoaineet ovat niissä tallella jopa paremmin kuin pitkään varastoiduissa, käsittelemättömissä kasviksissa. Pakastetehtaan käyttämästä energiasta 74 % on peräisin uusiutuvista lähteistä, ja 60 % tehtaan lämmityksen energiasta tuotetaan lämmöntalteenoton avulla.

Vinkki: Valtakunnallista lähiruokapäivää vietetään 6.-7.9. Lahiruoka.fi-sivustolta näet, mitä lähiruuan myyntipisteitä ja muita tapahtumia kuten avoimia ovia maatiloilla on tuolloin lähellä sinua.

Artikkelin lähteinä on käytetty sivuja martat.fi, kasvikset.fi, satokausi.fi ja apetit.fi.