Älykellojen ominaisuudet ovat muutamassa vuodessa kehittyneet niin paljon, että monissa tilanteissa puhelimen voi jo huoletta jättää kotiin. Lue, mitä kannattaa tietää ennen älykellon hankkimista.


Urheilukello vai älykello? Niiden raja on hämärtynyt, koska jokaisessa älykellossa on nykyisin paljon erilaisia urheiluominaisuuksia, ja vastaavasti urheilukelloihin on tullut toimintoja, jotka eivät suoranaisesti liity liikunnan harrastamiseen: niillä voi esimerkiksi kuunnella musiikkia ja maksaa kaupassa ostoksia. Suurimmat erot ovat kellojen ulkonäössä ja kestävyydessä: älykellot ovat sirompia ja näyttävät usein enemmän perinteisiltä rannekelloilta, kun taas muhkeammissa urheilukelloissa on panostettu iskun-, pölyn- ja vedenkestävyyteen.
Yhteistä kaikille kelloille on se, että GPS-paikannuksen avulla tiedät missä kuljet ja paljonko kuljet. Edistyneimmissä laitteissa on myös korkeusmittari ja tarkka kompassi.
Kellojen hintahaitari on laaja: muutamista kympeistä noin tuhanteen euroon. Kun alkaa haarukoida itselleen sopivaa laitetta, kannattaa ensin miettiä kellon käyttötarkoitus mahdollisimman tarkkaan. Onko kello ensisijaisesti älypuhelimesi jatke ja korvaaja, ja käytät sitä puheluihin, viesteihin sekä erilaisiin muistutuksiin ja ajastuksiin? Vai onko kellon tärkein tehtävä auttaa ja tuoda lisää mukavuutta liikuntaharrastuksissa? Jos tiedät, ettet tule koskaan käyttämään kelloa esimerkiksi urheilusukelluksessa, on sellaisista ominaisuuksista — kuten veden syvyysmittarista ja lämpötilan tunnistimesta — turha maksaa. Useimmat käyttävät kelloa monipuolisesti, ja valinta äly- ja urheilukellon välillä on jonkin sortin kompromissi.
Hintaeroja kellojen välille tuovat myös näytön tekniikka, akun kesto (joka vaihtelee päivistä viikkoihin) ja kellon paksuus: litteämpi kello on kevyempi ja mukavampi käyttää, mutta tekniikan ahtaminen pienempään tilaan tunnetusti maksaa enemmän.

Veteen vai ei?

Kalliiden urheilukellojen materiaalit kestävät kovaakin kulutusta, ja niiden kanssa voi tosiaan jopa sukeltaa. Vedenpitävyyttä kuvaavan ATM-arvon kanssa kannattaa olla tarkkana. Jos kellon ATM-luokitus on 3, se kestää testiolosuhteissa painetta, joka vastaa 30 metriä veden pinnan alapuolella. Tästä voisi luulla, että tällainen kello on hyvinkin vedenkestävä, mutta niin se ei ole. 3ATM-luokituksen kello kestää tihkusadetta ja käsienpesussa tulevat roiskeet, mutta suihkussa sitä ei kannata pitää eikä upottaa veteen.
5ATM on hyvin tavallinen luokitus älykellolle, ja sellaisella kellolla voi mennä suihkuun tai uimaan, mutta ei sukeltamaan.
10ATM-kellolla voi jo huoletta harrastaa monenlaista vesiurheilua, mutta laitesukeltajan käyttöön luokituksen pitää olla 20ATM.

eSIM tuo lisää vapautta

Useimmiten älykello yhdistetään bluetoothin avulla pariksi älypuhelimen kanssa. Laitteiden yhteensopivuudet ovat parantuneet, mutta edelleen asiaan täytyy kiinnittää huomiota: kaikki eivät toimi yhdessä ollenkaan, ja saumattomimmin yhteen pelaavat saman valmistajan älylaitteet. Apple Watch -kelloa ei kannata hankkia, jos ei omista Applen puhelinta. Pelkkä Android-käyttöjärjestelmä ei takaa täydellistä yhteensopivuutta kellon ja puhelimen välille. Uudet kellot myös saattavat vaatia käyttöjärjestelmästä niin uuden version, ettei se välttämättä ole saatavilla vanhaan puhelimeen.
”Kolmannen osapuolen sovelluksia ei tueta”, lukee joidenkin kellojen tiedoissa, ja se tarkoittaa sitä, ettet välttämättä voi ladata kelloon kaikkia toivomiasi sovelluksia. Tarkista siis, että kelloon on saatavilla kaikki ne sovellukset, joita haluat sillä käyttää.
Älykello käyttää nettiä, wifi-verkkoa tai mobiilidataa, puhelimesi kautta. Jos haluat jättää puhelimen kotiin ja lähteä liikkeelle pelkän kellon kanssa, pitää kellossa olla eSIM-ominaisuus. Silloin voit hankkia matkapuhelinoperaattoriltasi omalle liittymällesi rinnakkaisen SIM-kortin, joka on kellossa sähköisessä muodossa. Näin älykellosta tulee itsenäisesti toimiva laite. Myös kellon GPS-paikannus toimii parhaiten, kun älykello on yhdistetty puhelimeen tai varustettu omalla eSIM-kortilla.
Aivan kuten älypuhelimeen, myös älykelloon voi liittää bluetooth-yhteydellä toimivat langattomat nappikuulokkeet tai kaiuttimen. Näin voit kuunnella kellon kautta musiikkia puhelimesi sovelluksesta kuten Spotifysta tai Apple Musicista. Jos kellossa on eSIM, kuuntelu onnistuu myös silloin, kun puhelimen on jättänyt kotiin. Joissakin älykelloissa on oma musiikkisoitin, joihin voi ladata musiikkia ja podcasteja kuunneltavaksi offline-tilassa. Silloin kuunteluun ei tarvita nettiyhteyttä.

Terveysominaisuudet — lisääkö tieto tuskaa?

Suurimpia harppauksia ovat viime aikoina ottaneet älykellojen terveysominaisuudet. Niillä voi mitata sydämensä sykettä ja rytmiä, unenlaatua, happisaturaatiota ja ruumiinlämpöä. Liikuntasovellus analysoi suoritukset ja antaa tietoa aerobisesta ja anaerobisesta kunnostasi, harjoituskuormituksesta ja palautumisajasta. Se voi ehdottaa treeniohjelmia ja ohjata kuntoiluliikkeitä kuvien tai animaatioiden avulla.
Kello voi varoittaa käyttäjäänsä esimerkiksi korkeasta tai matalasta sykkeestä, epäsäännöllisestä sydämen rytmistä, heikosta aerobisesta kunnosta tai uniapnean riskistä. Joidenkin kellojen ominaisuuksiin kuuluvat myös kaatumisen ja autokolarin tunnistus.
Terveysominaisuuksien käytössä on riskinsä. Älykellon varoitukset saattavat huolestuttaa käyttäjää, ja terveysdatan jatkuva seuraaminen lisätä stressiä, vaikka ominaisuuksien tarkoitus on juuri päinvastainen.
On myös otettava huomioon, että älykellojen terveyssovellukset on tarkoitettu hyvinvoinnin seuraamiseen, ei siis lääketieteelliseen käyttöön. Niitä ei voi käyttää uniapnean tai minkään muunkaan sairauden diagnosointiin. Mittaukset eivät ole yhtä tarkkoja kuin lääketieteellisillä laitteilla, ja siten sovellukset voivat antaa jopa aivan virheellistä tietoa terveydentilastasi. Esimerkiksi veren happitasoa ne mittaavat valoheijastuksella ranteesta, eikä tuloksen luotettavuus ole silloin samaa luokkaa kuin sormesta mitattuna.
Ennen älykellokaupoille lähtemistä kannattaa lukea verkosta vertailuja, joita ovat sivuilleen tehneet kaupalliset toimijat kuten Gigantti, Power, Telia, Veikon kone ja Keskisen kello. Laajaa, puolueetonta vertailua kaipaavan kannattaa tutustua Kuluttaja-lehden tekemään älykellovertailuun, jossa tämän vuoden helmikuussa testattiin 76 erilaista älykelloa. Tulokset voi lukea paperilehden numerosta 2/2025 tai verkosta kuluttaja.fi -sivustolta maksamalla 5,90 euroa.
Jutun lähteinä on käytetty seuraavia verkkoartikkeleita:
Älykellojen osto-opas — millainen älykello kannattaa ostaa. dna.fi
Kellojen ATM-luokitukset. power.fi
Älykello-opas – 6 vinkkiä älykellon ostoon. telia.fi
Opas: älykellot. gigantti.fi
-
Asiakaspalvelu
-
Sallila Yhtiöt