Aloitetaan vastuullinen kahvihetki suodatinpaperista. Valtaosa suomalaisissa kodeissa juotavasta kahvista valuu edelleen perinteisen paperisen suodattimen läpi.

Suomeen tuodaan suodatinpusseja ulkomailta, esimerkiksi Saksassa tehtyjä Melitta-suodatinpapereita. Jos haluaa suosia Suomessa valmistettua tuotetta, on vaihtoehtoja vain yksi: Fredman Group on perinteikäs, perhetaustainen kotimainen yritys, jonka tehdas on Lapissa — ei Pohjois-Suomessa, vaan entisessä Lapin kunnassa, joka kuuluu nykyisin Rauman kaupunkiin.

Yritys viestii ylpeänä vastuullisuusohjelmastaan, jonka pääteemat ovat kotimainen työ, vastuulliset raaka-aineet ja työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen. Suodatinpussinsa se valmistaa kiertotalousmenetelmin.
— Suodatinpussien valmistuksessa noin 30 % raaka-aineesta jää pussin muodon takia leikkuujätteeksi. Leikkuujäte paalataan tiiviiksi kuutioiksi, joissa se kuljetetaan takaisin paperinvalmistajalle. Näin raaka-aine saadaan takaisin kiertoon, eikä hukkaa synny lähes ollenkaan. Fredmanin kahvinsuodattimet ovat FSC-sertifioituja, kertoo Fredmanin vastuullisuus- ja laatupäällikkö Kaarina Kiema.

Kotimaisen työn Avainlippu-tunnusta ja ympäristöystävällisyydestä kertovaa Joutsenmerkkiä kantava suodatinpussi valmistuu tehtaassa, jonka kuluttama sähkö on 100-prosenttisesti uusiutuvaa.
— Tehtaamme sähkön käytöstä osa tulee omasta aurinkovoimalastamme ja muukin sähkö on alkuperävarmennettua, uusiutuvaa sähköä. Myös tehtaan lämpö tuotetaan vähäpäästöisesti hakkeella.

Taklaa hävikki ja kierrätä

Kahvit on juotu, olipa hyvää! Ja vielä olisi pannussa sumppia, vaikka tuli juotua pootoorikin (se tarkoittaa kolmatta kahvikupillista).

Luonnonvarakeskuksen mukaan 13 % kotitalouksien ruokahävikistä koostuu keitetystä kahvista. Ennen kuin kaadat ylimääräisen kahvin viemäriin, mieti, tulisiko se juotua myöhemmin termospullosta. Tai tulisiko se käytettyä kylmäkahvijuomaan tai jälkiruokaan, jos laittaisit sen jäähdytyksen jälkeen jääkaappiin?

Jauhettu kahvi on kaikkein parasta tuoreena, ja lomareissun jälkeen moni heittääkin puolikkaan kahvipaketin roskiin, koska sen maku on kärsinyt. Kahvijauhe säilyttää tuoreutensa kuitenkin hyvin pakastimessa, kunhan se on ilmatiiviisti pakattu.

Käytetyt kahvinporot suodattimineen viedään biojäteastiaan tai kompostiin. Älä pane niitä sekajätteeseen, sillä biojäte palaa jätevoimalassa huonosti ja on haitaksi prosessille. Kahvinporoja voi käyttää myös kukkamaiden lannoitteena. Ne sopivat happamasta maasta pitäville lajeille kuten alppiruusulle, hortensialle, atsalealle ja pensasmustikalle. Kalkinsuosijat kuten ruusut ja syreenit eivät niistä pidä.

Suurin osa kahvipakkauksista lajitellaan muovijätteeseen. Jos muovinkeräysastiaa ei ole, tyhjät pakkaukset ovat sekajätettä. Vahva materiaali on tunnetusti hyvää erilaisiin käsitöihin, joten pussit kannattaa säilöä, jos lähipiiristä löytyy askartelijoita.

Käytöstä poistettu, rikkinäinen kahvinkeitin viedään sähkö- ja elektroniikkajätteen keräyspisteeseen, joita löytyy joka kunnasta jäteasemilta ja kodinkoneita myyvien liikkeiden yhteydestä. Sähkölaitteiden kierrätys on kuluttajalle maksutonta, joten vastuullinen kahvittelija ei kippaa vanhaa keitintään sekajätteeseen, vaan näkee sen vaivan, että noudattaa ohjeistusta.

Vastuullisuuteen voi ajatella kuuluvaksi myös terveysasiat. Onko kahvin juominen hyväksi vai pahaksi? Kahvin terveysvaikutuksista tehdään jatkuvasti tutkimuksia, ja suurimmassa osassa päädytään tuttuun johtopäätökseen — kohtuus kaikessa. Jos kahvittelu ei mene niin sanotusti överiksi eikä esimerkiksi häiritse unta, se sopii useimmille ja voi olla suorastaan suotuisaakin. Viime aikoina huomiota on saanut kapselikahvien vaikutus kolesteroliin. Kun kahvi valuu suodatinpaperin läpi, jää suodattimeen myös suuri osa kahvijauheen rasvasta. Kolesteroliarvojen kannalta parasta on siis aivan perinteinen suodatinkahvi.