Droneihin liittyvät uudet säännökset ovat tulossa voimaan ensi vuoden alussa. Tällä hetkellä dronea saa Suomessa lennättää kuka tahansa. Mitään ikärajoja tai kelpoisuusvaatimuksia ei ole.
— Suositeltavaa on toki, että varsinkin hyvin nuoren toimintaa valvoo täysi-ikäinen ja varmistaa toiminnan turvallisuuden, kuten missä tahansa muussakin toiminnassa, sanoo dronetoimikunnan puheenjohtaja Ari-Pekka Repo Ilmailuliitosta.
Droneja on tarjolla todella monenlaisia, aina pienistä ja keveistä markettikoptereista ammattilaisten käyttämiin järeisiin kuvauskoptereihin. On aivan eri asia lennättää muutaman sadan gramman painoista lennokkia kuin kymmenien kilojen painoista polttomoottorivekotinta. Dronea ostaessa onkin tärkeä varmistaa, että käyttäjä hallitsee laitteen.
— Hankittaessa on syytä ensin miettiä, millaiseen käyttötarkoitukseen dronea ollaan hankkimassa. Halutaanko kokea lentämistä vai harrastaa valokuvausta, onko dronen helppo kuljettaminen tärkeää, ja millaisia vaatimuksia kameralle haluaa asettaa. Tällä hetkellä suurin osa laadukkaista ns. kuluttajatason kuvauskoptereista on perusominaisuuksiltaan melko lähellä toisiaan, lentoajat ovat noin 15-35 minuutin luokkaa ja kuvan laatu pärjää vähintäänkin kännykkäkameralle. Kalliimmissa laitteissa erona on yleensä jonkin verran enemmän ominaisuuksia ja erityisesti paremmat kamerat, joilla alkaa päästä jo järjestelmäkameran tasolle. Vastaavasti ne voivat olla suurempia ja hankalammin kuljetettavia, Ari-Pekka Repo kertoo.
Missä saa lentää?
Dronen mehiläisten surinaa muistuttava pörinä on tyyninä kesäpäivinä yhä yleisempi luontoääni. Samalla on alkanut kuulua soraääniä, kun koptereita on lennätetty huolettomasti lähellä ihmisiä esimerkiksi lasten leikkipuistoissa.
— Turvallisen lentämisen perusteita on, että minimoidaan mahdollisuus törmätä ihmisiin, esineisiin ja luontokappaleisiin niin maassa kuin ilmassakin, Ari-Pekka Repo muistuttaa.
Ihmisten ei siis tarvitse väistellä dronea puistossa tai muuallakaan, vaan lennättäjän on pidettävä huolta siitä, ettei drone aiheuta kenellekään vaaraa. Lentäminen yhteen kokoontuneen ihmisjoukon yllä ei ole sallittua. Kopterilla ei saa myöskään lentää kuvaamaan yksityisyyden piiriin kuuluvia alueita, kuten kotipihoilla oleskelevia ihmisiä tai sisätiloja kotien ikkunoiden takaa.
— Ilmassa liikkuviin törmäämisen riskiä on pyritty vähentämään ilmailumääräyksin, joissa määritellään maksimilentokorkeudet erilaisissa ilmatilaluokissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yleisesti korkein sallittu lentokorkeus dronella on 150 metriä. Lentokentän lähellä, lennonjohdon alueella, maksimikorkeus on kuitenkin 50 metriä, ja alle kilometrin etäisyydellä lentokentästä ei saa lentää lainkaan ilman lennonjohdon lupaa.
Lennättäjän tulee aina tietää missä drone liikkuu, ja lentämisen tulee tapahtua näköetäisyydellä lennättäjästä. Drone on aina velvollinen väistämään muuta ilmaliikennettä.
Lentokieltoalueilla kuten ydinvoimaloiden läheisyydessä ja presidentin linnan luona dronea ei saa lennättää. Rajoituksia on myös puolustusvoimien alueella. Lentokieltoalueita voidaan määritellä myös tarpeen mukaan. Niistä saa ajantasaisen tiedon esimerkiksi ilmaisen Aviamaps-sovelluksen kautta.
Periaatteeessa dronen lennättäminen on sallittua melkein kaikkialla, missä sitä ei erikseen ole kielletty. Peltojen ja puistojen päällä saa lentää.
— Vaikka maanomistaja ei voikaan esimerkiksi kieltää käyttämästä omistamansa maan päällä olevaa ilmatilaa, tulee aina pitää mielessä, että maalle laskeutuminen ja nousu kyseiseltä alueelta ei ole jokamiehenoikeus, ja yleensäkin toiminnassa on hyvä ottaa huomioon muut ihmiset. Monet voivat kokea dronen häiritsevänä, Ari-Pekka Repo sanoo.
Jos siis haluaisit mennä esimerkiksi puidulle viljapellolle lennättämään dronea, niin että käytät ilmatilan lisäksi maankamaraa, tarvitset siihen maanomistajan luvan.
Drone ei ole lelu
Kopterin lennättäminen kiehtoo kaikenikäisiä. Kun drone hankitaan lapselle, on vanhempien tehtävä muutakin kuin raotettava lompakkoaan.
— On hyvä muistaa, että drone ei ole lelu, ja sen käyttöä tulee harjoitella, myös niissä tilanteissa, joissa tietokoneavusteiset toiminnot eivät toimikaan, ja dronea joutuu lentämään ilman niitä. Aikuisen tulisi olla perillä siitä, miten toimitaan turvallisesti ja huolehtia, että lapsikin osaa toimia vastuullisesti, Ari-Pekka Repo sanoo.
Vanhempien on myös hyvä olla tietoisia siitä, että lennättämiseen liittyvä sääntely muuttuu 1.1.2021 alkaen.
— Tämän jälkeen kaikkien drone-lennättäjien (muutamin poikkeuksin) tulee rekisteröityä ja suorittaa lyhyt teoriakoe. Sallittuihin lennätyskorkeuksiiin tulee jonkin verran muutoksia, esimerkiksi maksimikorkeus laskee 120 metriin. Toimintaan tulee myös ikärajat, sillä dronen lennättäjän tulee olla vähintään 12-vuotias. Myytäville droneille tulee omat luokituksensa dronen koon ja ominaisuuksien mukaan. Käytettävän dronen luokituksesta sitten riippuu, miten sillä saa lentää. Esimerkiksi pienellä, lähes täysin automaattisella C1-luokan kopterilla saa lentää jotakuinkin samoin kuten nytkin.
Rekisteröintivelvollisuuden ulkopuolelle jäävät vain käyttäjät, joilla on alle 250 gramman painoinen kameraton drone tai drone, joka on CE-merkinnän mukaan lelu.
Sääntely siis kiristyy monella tavalla. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että droneilla olisi aiheutettu paljon vahinkoja.
— Tietoomme ei ole tullut yhtään vakavaa dronevahinkoa. Yleisin vahinko lienee dronen rikkoutuminen tai katoaminen teknisen vian tai inhimillisen virheen seurauksena. Yleisesti ottaen dronen lennättäminen on hauskaa ja turvallista, kun pidetään järki mukana toiminnassa.
Turvallinen ja fiksu lennättäminen pähkinänkuoressa:
— Älä aiheuta dronella tarpeetonta häiriötä
— Ole aina tietoinen, missä drone on, ja valvo ilmatilaa ja aluetta dronen alapuolella.
— Jos havaitset ilmassa muun lentolaitteen, laske drone alas.
— Kunnioita ihmisten yksityisyyttä kuvatessasi.
-
Asiakaspalvelu
-
Sallila Yhtiöt